Heippa hei.
En ihan oikeasti kestä että kirjoitin otsikoksi tuon yllä näkyvän. Tässä vaan kävi sellanen juttu, että kun Adele julkaisi uuden kipaleensa, tein aika typerän lupauksen itselleni. Lupasin nimittäin, että jos ikinä enää alan kirjoittaa blogia, niin teen paluun tuolla kyseisellä otsikolla. Täytyy sanoa, että ihan loistoidea, mahtavaa Julia. Oon meinaa sanani mittainen nainen ja omatunto alkaa kolkutella melko lailla heti jos rikon lupaukseni. Oli se lupaus sitten itselleni tai muille.
Näillä sekavilla alkulätinöillä toivotan sinut tervetulleeksi lukemaan blogiani! Viimeksi olen kirjoitellut blogia vuonna 2013, joten hetkihän tässä on vierähtänyt. Suomen kielen taito on saattanut tässä välissä hilppasen ruostua, sillä opiskelen toista vuotta pohjoismaisia kieliä ja opiskelu tapahtuu melko pitkälti ruotsin kielellä. Siinä sivussa opiskelen vähintäänkin peruskurssit norjaa, tanskaa ja islantia, joten aivot ajattelevat välillä ihan mukavalla sillisalaattikielellä ja verbaalinen ulosanti on sitten sen mukaista. Katsotaan miten flikan käy keväällä, kun suunnitteilla olisi sumplia lukujärjestykseen kurssi fäärin kieltä. Niin ja espanjaakin olisi ihan kiva opiskella jossain vaiheessa. Ehkä blogin aloittaminen on hyvä idea siinäkin mielessä, että pysyy tämä äidinkielen lahja hallussa edes jollakin asteella.
Mun elämässä on tapahtunut melkoisen suuria muutoksia tässä parin vuoden aikana. Ajattelin palata niihin kuitenkin tarkemmin hieman myöhemmissä postauksissa - nyt on vain pakko saada rykäistyä nämä alkulätinät alta pois, että pääsee kunnolla vauhtiin. Kirjoittamista on ollut ikävä.
