tiistai 6. syyskuuta 2016

Islannin jälkimaininkeja

Heippa taas pitkästä aikaa!

Tässä tuli sen verran mittava blogitauko, etten oikein tiedä mistä aloittaa. Loppuaika Islannissa sujui hieman kipeillessä ja stressatessa loppukoetta, mutta tähän mennessä ovat kurssin arvosanatkin jo kolahtaneet postiluukusta ja stressaaminen oli (yllättäen) aivan turhaa. Kiitettävällä arvosanalla läpäisin kurssin, ja hyvillä mielin voikin tästä jatkaa islannin opiskelua.

Hekla ei osoittanut elonmerkkejä Islannissa olomme aikana, mikä oli ihan kiva, koska jännitin lähtöpäivänä pelko berberissä, tuleeko uutisia purkautumisesta peruuttaen kotimatkan. Sen verran oli jo koti-ikävä ettei kiinnostanut siltä erää jäädä tutkimaan luontoihmeitä sen enempää.

Vaikka manailinkin joissain postauksissa kurssin rankkuutta, niin olen silti iloinen siitä, että ylipäätään osallistuin. Kurssi oli kuitenkin sen verran intensiivinen, että tuskin kaikki opit ihan hetkessä unohtuvat. Ensi viikolla alkaa islannin kakkoskurssi, jota odotan oikeasti aika innolla.

Kesä meni tänä vuonna jotenkin ihan heittämällä ja tuntuu, että paljon jäi tekemättä ja kokematta (sinänsä jännä, kun viettää kuukauden ihan muissa maisemissa), mutta ehdin pari viikkoa pitää ihan lomaakin töiden lomassa. Ehdin piipahtaa Ahvenanmaalla ja ihastuin kyllä kovasti, vaikka pieni paikka onkin. Ruotsinkielentaitoni on kesän aikana tehnyt suuren harppauksen, kun ollaan Ahviksen kanssa puhuttu melkein pelkkää ruotsia koko kesä (ennen jouduin aika paljon selittämään englanniksi, mitä oikein haen takaa).

Tänään pääsin myös vihdoin alkuun syksyn opintojen kanssa, kun espanjan kurssi alkoi. Olen jo pitkään halunnut opiskella espanjaa, mutta muut kielet ovat menneet edelle. Nyt oli vihdoin hyvä sauma ujuttaa uusi kieli lukkariin, ja oon kyllä ihan täpinöissäni! Muutenkin mulla on jotenkin motivoitunut fiilis syksyn opiskeluista (kävin hakemassa muutaman uuden Muumi-vihon, niilläkin saattaa olla osansa tässä asiassa). Tänä syksynä pitäisi saada kandin työ tulille, ja se ei ainakaan vielä tässä vaiheessa stressaa ollenkaan. Oon enemmänkin odottavaisin mielin ja mieli pursuaa jo ideoita, toinen asia onkin sitten se mitkä niistä ideoista on käyttökelpoisia...


Viimeisten päivien tunnelmia Islannissa. Säätilat vaihteli kyllä ihan hurjasti eikä ennusteisiin voinut luottaa tippaakaan. Meille oli viimeisellä viikolla järjestetty illallinen hienossa ravintolassa aivan tuon lammen kupeessa ja täytyy sanoa, että noissa maisemissa kelpasi kyllä murkinoida. Ainut asia mikä jäi kurssissa eniten harmittamaan oli se, että monet kurssilaisista jäivät tosi etäisiksi, kun ei omat voimat riittäneet kouluhommien jälkeen enää ylimääräiseen sosialisoimiseen. Viimeisinä päivinä ehdittiin vähän hengailla yhdessä, käytiin muun muassa syömässä tosi hyvää kasvisruokaa ja testaamassa Reykjavikin parhaat jäätelöt. Siinä sitten porukalla harmiteltiin, että ehdittiin kehitellä yhteistä tekemistä vasta siinä vaiheessa. 

Mulla on jo muutamana päivänä ollut tarve päästä kirjoittelemaan, ja nyt sain sitten tällaisen ajatusten sekamelskan aikaan. Mitä luultavimmin tulen kirjoittelemaan säännöllisen epäsäännöllisesti, ja varsinkin jos oon uudestaan lähdössä reissuun. On tää kirjoittaminen vaan jollain lailla puhdistavaa.