Oli ihan pakko kysyä opettajalta maanantaina, että miten toi sanotaan islanniksi, koska hän tuppaa unohtamaan meidän tauot ja mulla alkoi olla ja sellainen urge kahville että ei oo tosikaan. Oon pitänyt pari päivää matalaa profiilia, koska koulu on tällä viikolla syönyt tosi paljon voimia.
Maanantaina saatiin tehtäväksi mennä koulun jälkeen johonkin kahvilaan tilaamaan kahvia, kakkua tai mitä nyt ikinä tekikään mieli. Saatiin tunnilla kunnon kakkukeskustelu aikaan, joten ei siinä muu auttanut kuin lähteä metsästämään täydellistä kakkukahvilaa. Stressilevelit kohosivat uhkaavan korkeiksi, koska oli hyvin vaikea löytää kahvila, josta sai a) kakkua, joka maksoi alle 1000 ISK (noin 8 euroa) ja b) josta sai kakkua ylipäänsä. Opiskelijabudjetilla kun täällä ollaan, niin ei ihan hotsita yhdestä kahvilakäynnistä maksaa lähemmäs viittätoista euroa. Löydettiin sitten vihdoin oikein viihtyisä kahvila, jossa kakku- ja muffinssitarjonta oli ihan kelpo, ja päästiin sitten kassalle. Myyjä ei puhu islantia. Mulla meinas jo siinä vaiheessa lentää parit ärräpäät, mutta koska oltiin tunti jo rymytty pitkin keskustaa kahvilaa etsimässä, niin mä olin että ihan sama, haluun sen kakun nyt. Mutta siinä vaiheessa, kun mulle tuodaan kakkupalan sijasta pöytään joku kämänen keksi, meinas kyllä tanner täristä Vatnajökullin jäätiköllä asti (nää kakku- tai ruoka-asiat yleisestikin menee aika helposti tunteisiin, kuten ehkä on lähipiirissä pistetty merkille). No ei siinä, puhaltelin ihan hetken aikaa siinä ja sain sitten ohi kiitävälle tarjoilijalle huikattua, että nyt tuli kyllä väärä tavara pöytään. Toi sitten sen kakun siihen, ja sain vielä pitää keksinkin (joka ei vihan laannuttua ollutkaan enää niin kämänen).
Suomessa tollanen tuntuis ihan pikkujutulta, mutta täällä kun joudut koko ajan kommunikoida vieraalla kielellä - paitsi että et aina pääse edes yrittämään, englanti on turismin johdosta yleistynyt tosi paljon asiakaspalvelijoiden joukossa, eikä islantia edes tarvitse osata - niin hermot kiristyy paljon helpommin. Harmitti kyllä tosi paljon, kun oli oikein valmistellut keskustelun kahvilakäyntiä varten, ja sitten joutuu tyytymään englantiin. Asiakaspalvelija tuossa kahvilassa ei tajunnut edes sanaa "kaffi". Totta kai yritän kaikissa tilanteissa, esimerkiksi kaupassa käydessä tai ruokaa tilatessa, käyttää koko ajan enemmän ja enemmän islantia, kun kielitaito karttuu. Tänäänkin kun meinattiin eksyä matkalla uimahallille, pysäytin muutaman islantilaisen hampin ihan islanniksi, kunnes tajusin että en mä osaa sitten sitä tietä kysyä :D Mutta silti, koko ajan sitä rohkaistuu enemmän.
Käytiin tosiaan sunnuntaina uimassa Vesturbæjarlaugissa, joka sijaitsee noin parinkymmenen minuutin kävelymatkan päässä keskustasta. Tuota linkkiä klikkaamalla näkee vähän kuvia paikasta. Islannissa on todella paljon lämmitettyjä ulkouimaloita, koska lämmin vesi ei ihan heti tästä maasta lopu. Mä en ole mikään ykkösluokan vesipeto, mutta kyllä se oli ihan mukava kölliä noin 36 asteisessa altaassa auringon välillä pilkahdellessa pilvien välistä. Lämpöasteita täällä on tällä viikolla ollut joka päivä noin 12, mutta auringossa lukemat ainakin tuntuvat lähentelevän kahtakymmentä. Sunnuntaina onnistuin kärtsäämään itseni - ihan tosi, Islannissa?! Tänään käytiin myös polskimassa hienon kelin kunniaksi.
Huomenna on toinen välitesti, viime perjantaina oli ensimmäinen. Huomiselle on niin paljon läntätty asiaa yhteen kokeeseen että en ole kyllä ihan varma miten selviän. Jos joku epäilee että tää on sellasta leppoisaa lomailua, niin väärin meni. Läksyjä tulee tosiaan ihan kiitettävästi, näitä koulunjälkeisiä erikoistehtäviä tulee joka viikko, ja kuultiin viime viikolla että meidän pitää kirjoittaa yhden sivun pituinen essee. Alkaa tähän verrattuna tuntua viime kesän Odensen Nordkurs ihan sellaiselta leppoisalta kesäleiriltä :D Totta kai niiden kymmenen opintopisteen eteen täytyy tehdä töitä, mutta olis ihana ehtiä myös kunnolla perehtyä koulutöiltä tähän ympäristöön, kun täällä kerran on. Onneksi meillä on ensi viikonloppuna kolme päivää aikaa tutkia lähiseutuja koulutöiden lisäksi.
Käytiin eilen tiistaina tuolla The Settlement Exhibitionissa, jossa näytettiin millainen Reykjavik on alun alkujaan ollut. Siellä oli myös rauniot yhdestä talosta, joka oli rakennettu turpeesta joskus muinoin. Tuolla näyttelyssä oltiin mallinnettu animaatiolla, millainen talo on luultavimmin ollut, ja muutenkin, millainen kylä taloa on mahdollisesti ympäröinyt. Oli kyllä tosi mielenkiintoinen näyttely, ja meidän opas oli oikein pätevä. Korostan vielä, että mulla ei tosiaan jää ne vuosiluvut päähän, kieltenopiskelija kun olen...
Eilisen näyttelyvisiitin jälkeen mentiin kurssikavereiden luokse kyläilemään, koska toinen oli tehnyt Skýr-kakun joka oli muuten paras juustokakkumaisin kakku ikinä. Lähtee muuten heti testiin Suomessa! Kakkuvisiitin jälkeen kävin pyörähtämässä EM-torilla, joka oli tupaten täynnä ihmisiä. Islantilaiset oli ihan liekeissä. Ite oon vaan niin anti-jalkapalloihminen että luikin paikalta parinkymmenen minuutin peliajan jälkeen. Mielenkiintoista nähdä kyllä, kuinka pitkälle Islanti pääsee.
On sitä kuitenkin ihan kivasti tullut koulun jälkeen puuhailtua muutakin kuin läksyjä, tosin tollanen hengailu on aina siitä läksyajasta pois. Toisaalta tää on ainutkertainen tilaisuus, joten kyllä mä haluan kaiken mahdollisen ilon ottaa tästä irti. Huomenna (Suomen puolella mennään jo torstaissa) on koulussa luvassa kieltä, kulttuuria ja musiikkia, ja koulun jälkeen mennään isommalla porukalla syömään ja hengailemaan. Siitä alkaakin pitkä viikonloppu, jes!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti