Tätä blogia kun tässä nyt uudestaan lämmittelen vireille niin syynä on siis se, että vietän kuukauden Reykjavikissa, Islannissa, ja olisi ihan kiva pitää perhe ja ystävät kartalla siitä, mitä täällä vulkaanisella maaperällä höystetyllä saarella oikein puuhaillaan. Postauksen aloitusta hieman viivästytti se, että ihan pakko oli saada islantilainen otsikko ja erikoismerkkien metsästyksessä kesti hetki. Oikeinkirjoituskin on hieman kyseenalaista, varsinkin kun luotin Google translatoriin ja ensimmäinen tulos oli "Kveðja frá Ìsrael". Ihan kiva.
Mutta jos vaikka vähän näin pidemmän alkuesitelmöinnin jälkeen pääsisi itse asiaan, saavuimme siis suurin osa tänne eilen kaikilta puolin Pohjoismaita. Yhteensä meitä on 29, joista pienempi osa on tanskalaisia ja suurin osa koostuu suomalaisista, norjalaisista ja ruotsalaisista. Matka ei tietenkään sujunut ilman jännitysmomentteja, sillä lähtöselvityksessä saimme kuulla että kone on ainakin tunnin myöhässä, ja kaiken lisäksi mun istumapaikka oli standby-tilassa, joka olisi pahimmassa tapauksessa voinut olla ylibuukkauksesta johtuva heivataan-sinut-lennolta-paikka. Onnekseni tällä kertaa standby meinasi paikkani upgreidausta economy comfort-luokkaan, jossa oli runsaasti jalkatilaa, vierustoveriin oli suomalaiselle mentaliteetille sopiva hajurako ja ruokaa olisi saanut tilata joltain listalta kuulemma rajattomasti - juu, en löytänyt sitä listaa siitä omasta istuintaskusta, joten jäi tällainen mukava bonus sitten käyttämättä, koska kuulin tästä vasta lennon päätteeksi :D No mutta, Frozen-leffan siivittämänä lento kului oikein jouhevasti ja ei siinä pahemmin ehtinyt ruokaa edes kaipaamaan. Lopulta lento oli lähes pari tuntia myöhässä, ja pääsimme pienellä suomalaisjoukolla roudaamaan bagaasimme bussiterminaalilta suoraan tervetulotapahtumaan. Itse pidättelin hieman hengitystä lätkäistessäni bagaasini hihnalle eilen, mutta painoa oli onneksi _vain_ 23,1 kg. Sitä olikin sitten mukava raahata pitkin Reykjavikin katuja ja tavata muut kurssilaiset hehkeänä reissaamisen jäljiltä. No ei vaan, sää oli leuto ja aurinko paistoi vielä iltakahdeksan maissa, joten kyllä sen bagaasin kanssa äheltämisen kesti.
Mulla selkeästi on paljon asiaa, kun vihdoin saa kirjoittaa jotain ihan muuta kuin saaga- tai käännösanalyyseja, mutta yritän rauhoittaa tämän touhun laittamalla muutamat kuvat tältä päivältä. Aamulla kävimme yliopistolla tutustumassa muutaman tunnin, ja teimme tasokokeet joiden perusteella meidät jaetaan edistyneiden ja vasta-alkajien ryhmiin. Saas nähdä miten akan käy, kun oli vaikeampi koe kuin meidän islannin peruskurssin lopputentti. Testin jälkeen lähdimme kiertämään Reykjavikia bussilla ja pysähdyimme välillä käpistelemään aika hienoihin paikkoihin. Mulla on edelleen jotenkin sellainen ihan epätodellinen olo, että oonko mä oikeasti täällä. Varmaan viikossa iskee todellisuus vastaan, että Julia kyllä sä oot ihan oikeesti Islannissa, koska ei Suomesta saa sellaisia jättikokoisia vanilja-suklaamuru-Skyrejä. Että kyllä tää on ihan totisinta totta.
Koska historia ei ihan heittämällä oo mun vahvin aine, niin kaikki vuosiluvut ja ihmisten nimet menee aina sekasin ja en ala mitään historiallista presentaatiota tässä nyt teille esittämään. Lyhyesti sanottuna, tehtiin kolmen tunnin retki jossa kierreltiin ja nähtiin vähän taidetta sekä historiallisesti merkittäviä paikkoja. Viimeinen kuva on presidentin porteilta, tuon lähemmäksi ei saanut mennä. Sää on ollut ihan huikea nämä ekat pari päivää, tosin lämpötila saattaa vaihdella päivän mittaan aika suuresti ja tuuli on melkoisen navakkaa. Lauantaina nähdään vesiputouksia ja muuta mukavaa (islanninkielen taidot on vielä hieman rajoittuneet, en oikein osannut suomentaa muuta tosta meidän listalta joten jännityksellä odotan mitä on luvassa), mutta yritän ehtiä kuvailla vähän keskustaa tässä joku päivä. Niin idyllisia taloja ja pikkukatuja, jos tää maa ei olis niin hinputin kallis niin kyllä täällä kelpais muutenkin asustella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti