Jos vaikka lähdetään torstain tapahtumista liikkeelle, koska haluan nostaa yhden ravintolan esille muita mahdollisia Reykjavikin reissaajia varten. Mentiin sellaiseen raflaan kuin KEX, joka on myös hostelli. Tilasin paistettuja porkkanoita, lehtikaalin ja pähkinöiden kera, ja annos maksoi suunnilleen 15 euroa. Oli kyllä sen verran köyhä annos, vaikka oli ihan pääruuaksi tarkoitettu, että nälkä jäi ja hain vielä mozzarellatikut lähisnägäriltä ennenkuin suuntasimme baaria kohti. Pari vegetaristi-kaveria tilasi kukkakaalia, joka oli lautasella yhtenä isona möykkynä, suolattomana ja yhdellä se oli ainakin ihan raaka. Hintaa tuollakin annoksella oli reilu 15 euroa. Kaiken lisäksi meidän pöytään oli tulossa tuo mun porkkana-annos pääruokana sekä toiselle kaverille porkkana-annos side dishinä, ja mun piipahtaessa naistenhuoneessa kaverille oltiin tuota mitään kyselemättä se mun annos. Tajuttiin tää vasta sitten, kun pöytään oltiin tuomassa sellaista minikokoista kippoa, joka olikin kaverin annos. Se pääruokakin oli tosi pieni annos, että ei kyllä mullakaan epäilykset heränneet pöytään istuessani. Mutta joo, sain sitten pitää sen kaverin lisuke-annoksen ja mulle tuotiin vielä se oma pääruoka-annos, eli sain taas syödä vähän ekstraa :DD Ei sillä etten muonittais täällä itseäni jo ihan riittämin, mutta ainahan tollanen pieni lisäekstra kelpaa. Ja muuten noi nyt menis vaan roskikseen, joten paljon ekologisempaa toimintaa se on että syö ne. Paikan burgerit olivat kuulemma olleet ihan herkullisia, joten ehkä liharuuat on siellä vähän toimivampia kokonaisuuksia. Kasvisruokaa en kyllä suosittele.
Syöminkien jälkeen lähdettiin pienellä porukalla istuskelemaan pubiin, jossa oli vielä häppäri menossa. Islannissa on tosi useissa baareissa happy hour melkein joka päivä, Grapevinen Reykjavik Appy Hour-sovelluksella kuulemma löytyy joka baarien häppärit lueteltuina. Noita tarjouksia kannattaakin hyödyntää, kun ölppä maksaa baareissa ja ravintoloissa lähemmäs 10 euroa... Ja täällä paikallisessa Alkossa sellainen viini joka Suomessa maksaa suunnilleen 6-7 euroa maksoi 12-13 euroa eli tuplahinnan. Onneksi ei tarvi noita viinipulloja sen koommin ostella, kun musta on tullut vanha ja yhden illan bailut vei kaikki voimat. En ihan hirveästi siis juhlinut Islannin kansallispäivää, mutta tein mä viimeisillä voimillani suomitytöille avokadopastaa ja skyr-kakkua (en jaksanu odottaa Suomeen asti). Ja oli ihan huippukiva ilta torstaina, että ei kyllä kaduta vaikka vanhaa vähän hapotti perjantaina.
Taas mulla tätä asiaa riittää, mutta jatkan tätä tjaattausta muista aiheista myöhemmin ja pistän taas kuvasirkuksen pyörimään. Niin upeita paikkoja tullut nähtyä tänään ettei oo tosikaan! Aamukahdeksalta viisi suomitytsyä ja Pirkko (vastahakoinen navigaattori) sekä Teppo (meidän ei-niin-nopeasti kiihtyvä mutta sitäkin sympaattisempi ja yhteistyökykyisempi Opel Corsa) suuntasimme kurssin kohti Geysiriä.
Itse "Geysir" niminen geysir ei enää taida oikein roplottaa kuin aina silloin tällöin, niin päänähtävyydeksi on siirtynyt Strokkur-geysir. Jännityksellä aina odotti sitä purkautumista ja sit kun oli tönöttänyt siinä viitisen minuuttia, saattoi tuloksena olla vain tollainen pieni kuohahdus. Ja sit tietysti kun selkänsä käänsi niin se syöksi ne komeimmat suihkauksensa :D Mutta todella vaikuttava näky, ja tosiaan suunnilleen viiden tai kymmenen minuutin välein tuo geysir purkautui. Alueella oli tosi kauniita kuumia lähteitä, joissa vesi saattaa olla 80-100 asteista. Ei siis kannata turistien mennä ronkkimaan.
Ihan hauska sattuma oli kun seistiin kuvailemassa tätä kuumaa lähdettä (joka on ihan kuin minikokoinen blue lagoon) niin kurssikaveri siinä tuumasi että vitsi tästä saisi hyvän kuvan, jos geysir nyt purkautuisi. Sanotaanko näin ettei olis kyllä voinut ajoitus parempaan osua.
Geysir-visiitin jälkeen suunnattiin Gullfoss-vesiputoukselle. Mulla meinas henki salpautua kun näin sen. Muutenkin koko päivän hihkuin vaan ku mikäki riemuidiootti ja kun vahingossa avasin puhelimesta etukameran niin oli oikeen sellanen onnelisen mairea hymy naamalla etten itekään kestä :D Mä oon vaan niin pitkään unelmoinut näistä maisemista, ja tuntuu yhä vaan tosi epätodelliselta että mä oikeesti oon nähnyt ja kokenut näitä asioita.
Tää oli vähiten sieltä riemuidioottipäästä, joten voitte vaan kuvitella millasia ne muut kuvat oli :'D
Vähän ahdistaa se että Islannin kaunista luontoa halutaan koko ajan valjastaa enemmän ja enemmän ihmisten käyttöön. Tätäkin vesiputousta on jo 1920-luvulta asti yritetty suojella, kun joku brittiläinen pohatta kai halusi sen ostaa ja joku islantilainen nainen teki kaikkensa sen eteen, ettei niin kävisi. Ja nyt tota vesiputousta ollaan valjastamassa sähköntuotantoon. Miksi? Yksi Islannin uniikeimmista ja kauneimmista vesiputouksista. Muutenkin turistien määrä huolestuttaa, ja täällä ei kaikkien maiden kansalaiset ihan yhtä lailla kunnioita luontoa... En todellakaan oo mikään ekohippi enkä voi saarnata muille kun ite saastutan luontoa reissaamalla lentokoneella, mutta halusin vaan nostaa tän esille.
Vesiputouksen ihmettelyn jälkeen mentiin vielä lillumaan Secret Lagooniin, joka ei taida ihan kamalan salainen enää olla. Paikka oli pitkään kiinni, ja avattiin muistaakseni pari vuotta sitten taas käyttöön. Se on yksi Islannin vanhimmista altaista. Altaan lähistöllä oli tosi paljon kuumia lähteitä porisemassa, ja niistä se varmasti johtaa lämpönsä. Ihana oli kellua noin 38-40 asteisessa altaassa ulkoilman ollessa noin 10 asteen tienoilla. Eihän tuota nyt ihan Blue Lagooniin voi verrata, mutta oli tosi kiva kokemus! Saatiin vielä opiskelijoina -50 prosenttia hinnasta pois, joten kannattaa aina kysyä noita alennuksia. Tuotakaan ei missään nettisivuilla tai hinnastossa ollut mainittu. Sisäänpääsy siis opiskelijalta 1400 ISK eli noin 12 euroa. Secret Lagoonin kotisivuillakin suositellaan että kannattaa välttää ruuhka-aikaa klo 15.30-17.30 välillä, jolloin suurimmat turistibussiryhmät vaeltavat paikalle.
Pulikoimisen jälkeen suunnattiin vielä pizzalle ja samalla katsottiin Islannin peli, vaikka pizzapaikan löytyminen olikin Pirkon (the navi) takia vaakalaudalla. Onneksi löydettiin lopulta perille ja pizza ei ole kyllä ikinä maistunut yhtä hyvältä. Pizzeria oli ihan täynnä islantilaisia kannustamassa omaa jengiään ja heittäydyttiin tietysti ihan täysillä mukaan tunnelmaan kannustamaan "kotimaata".
Nyt mä oon kyllä ihan naatti tänpäiväisestä seikkailusta, ja huomenna on vielä edessä jännät paikat kun hyppään taas hepan selkään muutaman vuoden tauon jälkeen. Jos mulla tulee vielä jotain vinkkejä mieleen näistä paikoista missä tänään käytiin, niin kirjoittelen niistä lisää seuraavissa postauksissa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti